Sooruna NASA Kalaallit Nunaanniittoq? |
 |
 |
 |
Kalaallit Nunaata sermersuata aakkiartornera nunarsuarmut tamarmut sunniuteqarpoq. Kalaallit Nunaata sermersua, nunarsuup imartaa tamakkerlugu 7.4 meterinik qaffatsinnnissaanut imertaqarpoq.
Kalaallit Nunaat, nunarsuarmi uani takutinneqartoq, Canadap avannaata kangiani inissisimavoq. Nunarsuarmi qeqertat annersaraat, nunarsuullu sermersuaqarfiisa annerpaartaata tullia taavaniilluni.
Sooruna silap pissusia kissatsikkiartortoq?
Inuit ikummatissanik uuliameersunik aamarsuarneersunillu nukissiornermikkut silap pissusianik allannguipput. Taakku silaannarsuarmut gassinik silaannarmik kissakkiartortitsisartunik tapertaapput, taakkulu seqinermit kissarnermik tigusisarput, aamma silaannarmik imarpissuarnillu kissakkiartortitsisarlutik.
Kisianni imarpissuit kissakkiartortitsinermut ilassutip annersaanik tigusisarpullusooq. Tassami gassinik silaannarmik kissakkiartortitsisartunit kissarnerup ilassutaata 90 %-ia imarpissuarnik kissarnerulersitsisarpoq, silaannarmuunngitsorli.
Silaannaq kissarnerusoq Kalaallit Nunaata sermersuanik aakkiartortitsivoq. Kisianni aamma imarpissuit kissarnerusut aakkiartortitseqataapput. NASA-p Oceans Melting Greenland (OMG)-kkut naammasserusutaa tassaavoq, Kalaallit Nunaata sermersuata aakkiartornerata, qanoq annertutigisortaa immap kissakkiartorneranit pissuteqartoq paasiniassallugu.
OMG timmisartunit misissuinermi uuttortaatinik (probenik) nakkaatitsisarput, imaattunik, imarpissuit qanoq kissakkiartortiginerat uuttortaanertigut malinnaaviginiarlugu.
Kalaallit Nunaanni sermeq iigartartoq silaannarmit isigalugu. Soorlu tassa sermeq kuuttoq, ukiut tuusintillit ingerlaneranni qaqqat kiliorlugit ingerlasarsimasoq, allaat kangerlunnik pilersitsisarsimalluni.
Anguniakkat
OMG-p ukiuni tallimani anguniakkani 2016-imi aallartippai. OMG misissuinernik marlunnik ukiut tamaasa ingerlatsisarpoq, Kalaallit Nunaat tamaat kaajallallugu:
- 1. Imaanik misissuineq (aasami), tassani misissuinermi uuttortaatit timmisartunit nakkaatinneqartarput, immap kissassusia/nillissusia aamma tarajoqassusia uuttortarneqartarlutik.
- 2. Sermersuarmik misissuineq (upernaami), tassani silaannakkut radarimik isiginnaarneqartarpoq sermersuaq ukiup siulianiit qanoq allannguuteqartigisimanersoq paasiniarneqartarluni.
Saamerlermi, GLISTIN-A radarip sermersuaq misissortarpaa. Talerperlermi, AXCTD misissuinermi uuttortaatit imaanut nakkaatinneqartarput.
IMAANIK MISISSUINEQ (Aasami)
Aasami immap sikua annikinnerusarpoq. Kalaallit Nunaata sineriaani misissuinermi uuttortaatinik nakkaatitsinissamut piffissaq pitsaanerpaasarpoq tassaavoq immap ammanerunerata nalaa. OMG imaanik misissuinermi uuttortaatit 250-it missaanniittut Kalaallit Nunaat kaajallallugu immap kissarneranik/nillerneranik aamma tarajoqassusianik uuttortaaniarluni ukiut tamaasa nakkaatitsisarpoq.
Timmisartoq, misissuinermi uuttortaatinik nakkaatitsiniarluni, pukkitsumi timmisarpoq (152–1524 meterit akornanni), inunnik, atortunik imaluunniit uumasunik nujuartanik nakkartitsivissat eqqaanniittoqannginnissaa qulakkeerniarlugu. Misissuinermi uuttortaatit imaani uumasunik akornusersuisarpat? Naagga, misissuinermi uuttortaatit nipiliorneq ajorput aamma ingerlatsisut nakkartitsinnginnerminni immap soqannginnissaa qulakkeeqqaartarpaat.<
Kalaallit Nunaat kaajallallugu misissuinermi uuttortaatit ataasiakkaat, AXCTD-t, sumi nakkartinneqartarnerat toornernit sungaartunit ersersinneqarpoq.
- 1) Misissuinermi uuttortaat timmisartumit nakkartinneqartarpoq, kigaallassaallu ammarluni
- 2) Misissuinermi uuttortaat immamut tuttarpoq
- 3) Puttaqut immap qaavanut nillikartarpoq, paasissutissanillu misissuinermi uuttortaatip kiviartornerani timmisartumut nassiussilluni
- 4) 15 minutsit qaangiukkaangata, puttaqut aamma misissuinermi uuttortaat immap naqqanut kivisarput, naggataatigullu arrortinneqartarlutik
SERMERSUARMIK MISISSUINEQ (Upernaami)
Kalaallit Nunaat qulaallugu timmisartumik radarersorluni misissuinissat upernarnerani ingerlatissallugit pitsaanerpaasarpoq. Tassa aputip aattoornissaa sioqqutilaarlugu, aamma aput qerraarissoq radarimut pitsaanerusumik utertitsisarmat.
Tassa upernaat tamaasa, sermip iigartartup aamma sermersuup qaavata ilusaanik maligaasat sunniivigeqatigiittarnerannik atuilluni (GLISTIN-A) radari (aamma UAVSAR-ip Ka-båndimi radarisut ilisimaneqartoq) atorlugu Kalaallit Nunaanni misissuisoqartarpoq, taamaaliornissanullu NASA-p G-III timmisartua atorneqartarpoq. Kalaallit Nunaata sermii iigartartut 200-t sinnerlugit, timmisartumik titarnernik 80-eriarlutik malinninnikkut qulaanneqartarput.
Radarip sermit iigartartut portussusaat uuttortarpai aamma sermit iigartartut killingi nassaarisarpai. Tamanna sermit iigartartut issussusaasa ukiut ingerlaneranni allanngoriartortarnerinik OMG-mi ilisimatusartartut paasisaqarnerunissaannik periarfissiisarpoq.
OMG-p Kalaallit Nunaat qulaallugu GLISTIN-A radarimik paasissutissanik sumiiffinnit sorlerniit pissarsisarnera titarnerni aappaluttuni takuneqarsinnaavoq.
Immap sikuanik upernaajunerani misissuinissani timmisartumi inuttat, Keflavikimi, Islandimi, ilagalugit aquttut, mekanikerit, radarilerisut aamma ilisimatusarnermi pisortat (marluk!), NASA-p Gulfstream III-ata saavani.
Paasissutissat OMG-mit misissuinermi uuttortaatinit, radarimit atortullu allat atorlugit katersorneqarsimasut tamanit akeqanngitsumik atorneqarsinnaapput, nittartakkami uani "Physical Oceanography DAAC (PO.DAAC)". Paasissutissat pineqartut ilisimatusartartunit nutaarsiassatut aammalu paasisatut pingaaruteqartutut atoreerneqarsimakkajuttarput aammali paasissutissat pineqartut aamma Kalaallit Nunaanni avataanilu inunnit annertuumik soqutigineqartarput.
Takuuk OMG-mi misissuiniarlutik angalasut
OMG-mik suliniummut pisortaatinneqartup (PI), Josh Wiilisip “paasisassarsiortissavaatit” imaanilu misissuinermi uuttortaatit ilaannik nakkartitsilluni. (Transcript)